Sultan Salahuddin Abdul Aziz Mosque
| Golle imaaɗe | 1988  |
|---|---|
| Lesdi | Malaysiya |
| Nder laamoore | Shah Alam |
| Jonde kwa'odineto | 3°4′43″N 101°31′14″E |
| Architectural style | Islamic architecture |
Juulirde Sultan Salahuddin Abdul Aziz Shah (Malawi: Juulirde Sultan Salahuddin Abdul Aziz, Arab: مسجد سلطان صلاح الدين عبدالعزيز) ko juulirde laamu Selangor, leydi Malesi. Nde woni ko e wuro Shah Alam, ko nde juulirde ɓurnde mawnude e nder leydi ndii, kadi ko nde juulirde ɗiɗaɓere ɓurnde mawnude e nder Asii fuɗnaange-rewo e mbaawka mum.[1] Ɓuri seerndude maggal ko dome maggal mawɗo, daneejo e kaalis. Juulirde ndee ina waɗi minareeji nay, heen gooto ina mahiraa e kala ŋoral.[2].
Tariya
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Juulirde ndee ko maayɗo Sultan Salahuddin Abdul Aziz yamiri ɗum, nde o bayyini Shah Alam wonde laamorgo keso Selangor ñalnde 14 feebariyee 1974. Mahngo ngoo fuɗɗii ko e hitaande 1982, ngo joofi ñalnde 11 mars 1988. Juulirde ndee ina anndiraa kadi e nokku hee owing Mos to dome mum bulo.[3]
Binndanɗe
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]
Juulirde ndee ina jogii seerndoyde wonde ina jeyaa e cuuɗi diineeji ɓurɗi mawnude e winndere ndee, fotde 51,2 m (168 ft) njaajeendi mum, ina yettoo 106,7 m (350 ft) dow leydi.[2] Minaaruuji nay ɗii, heen gooto fof ina tolnoo e 142,3 m (467 ft) dow leydi,[4] ko ɗi tataɓi ɓurɗi toowde e winndere ndee, caggal ɗi juulirde Hassan II to Kasablanka, Maruk,[5] e Djamaa el Djazaïr to Alseri, Alaseri. E duuɓi mum gadani, juulirde ndee winnditaama e deftere Guinness nde ina jogii minare ɓurnde toowde e winndere ndee hade mum lomtaade minare 210 m (690 ft) to juulirde Hassan II[6] e lewru ut 1993. Kono tan,... juulirde ina jokki haa jooni e seertude e jogaade dental ɓurngal toowde e winndere nde.
Arsitektuur e sifaaji
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]To galle (etaas gadano) jumaa oo.
Juulirde bulo nde jemma
Faandaare juulirde Sultan Salahuddin Abdul Aziz Shah ko jillondiral hakkunde mbaydiiji Malawi e Modernist,[citation needed] e geɗe mahdi Malawi e Lislaam ina naatnee e timmal mahdi ndii. Khat (kaligrafi aarabeeɓe) dekoraasiyoŋ laaɓɗo ina yiyee e dow ŋorol ndernderiwol dome e geɗe mahe. Waɗnoo golle kalifaandi ɗee ko kaliifaajo Ejiptnaajo biyeteeɗo Shiek Abdel Moneim Mohamed Ali El Sharkawi. Grilles aluminium caɗtuɗe ina tawee e dame, e windooji, e koɗorɗe juulirde ndee. Winndere ndee ina waɗi gite daneeje ngam ustude annoore naatnde e nder saal oo. Annoore filtirde nde heɓaa ndee ina addana nokkuuji nder ɗii mbaydi ɓuuɓndi, ina addana en jikku jam e deeƴre. Sifaa toowɗo oo ina waɗi paaneeji tati balau boɗeeji e leɗɗe ramin ɗe njuɓɓinaa e mbaydi cirƴam. Dome oo ko aluminium mahiraa, yaajde ndee ina waɗi nate njamndi mboɗeeri (émail) ɓuuɓɗe, ɗe pawaaɗe e rosette aayeeji ummoraade e Qur’aana.
Suudu juulirde mawndu nduu ina waɗi toɓɓe ɗiɗi, ina heewi tapiiji e henndu, ina jeyaa e nokkuuji ɓurɗi mawnude e winndere ndee. Galle toowɗo suudu juulde nduu ko ngam rewɓe juulɓe, les ɗoo ina waɗi nokku jaɓɓorde, birooji njuɓɓudi, cuuɗi batuuji, defterdu, e cuuɗi janngirɗe.[2] Juulirde ndee ina jogii mbaawka jaɓɓaade 12 600 juulɗo[2], nde mawni no feewi haa ñalnde laaɓnde ina waawi yiyeede e won e nokkuuji ɗo Kuala Lumpur woni ɗoo.[7]
Juulirde ndee ina ndaara Jardin Naalankaagal Lislaam, nokku ɓuuɓɗo, mo Jardiin Aljanna Qur’aana (Jannah, Arab: جنّة) ƴetti. Ɗee ektaaruuji 14 e nder galleeji ruuhuyaŋkooji ina njogii galleeji jeenay (9) kollirooji geɗe keewɗe baɗɗe faayiida e naalankaagal lislaam ko wayi no kaligrafi, nate, nate, e mahdi. Nokku oo ina huutoree sahaa e sahaa fof ngam waɗde golle aadaaji lislaam.[4]
Faandaare juulirde nde'e ɓaawo man wartinaama juulirde Jami Al-Azhar Jakapermai haa Kalimalang, Bekasi, lesdi Indonesiya.
Ƴeew kadi
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Wikimedia Commons jogii ko jaayndeeji jowitiiɗi e jumaa Sultan Salahuddin Abdul Aziz.
Lislaam e nder leydi Malesi
Doggol domeeji ɓurɗi toowde
Tuugnorgal
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]^ "Juulirde Sultan Salahuddin Abdul Aziz Shah". Yillo Selangor.com. 1 sulyee 2021.
^ Juppude haa: a b c d "Juulirde Buloore (Juulirde Sultan Salahuddin Abdul-Aziz Shah)". Ministeer turism leydi Malesi-VirtualMalaysi.com. 2011. Moƴƴinaama e asli mum ñalnde 5 lewru juko hitaande 2011. Ƴeewtaa ñalnde 26 lewru bowte hitaande 2011.
^ Satibi, Zaitie (17 mee 2019). "Keunikan masjid biru gamit pelancong". Metro Harian (e ɗemngal Malawi). Heɓtinaama ñalnde 2 lewru Mbooy 2024.
^ Juppu haa: a b "Turisma Malesi-Selangor-Juulirde Bulo". Lowre laamu-Turisma leydi Malesi. 2011. Moƴƴinaama e asli mum ñalnde 5 lewru bowte 2012. Ƴeewtaa ñalnde 26 lewru bowte hitaande 2011.
^ Ansiklopedi geɗe leydi Kingfisher. ISBN 1-85613-582-9. Hello 137
^ "Anndal yah-ngartaa-Juulirde Bulo". Jaagorgal ko feewti e turism-Malaysi.com. 24 Duujal 2004. Moƴƴinaama e asli mum ñalnde 4 lewru nduu 2011. Ƴeewtaa ko ñalnde 26 lewru Yarkomaa 2011.
^ "Toɓɓere teskinnde wonande juulɓe Shah Alam". Waktuuji Straits kesi. 11 mars 1988. Ƴeewtaa ko 17 noowammbar 2010.
Jokkondire yaajɗe
windugo
Turism Malesi - Juulirde Sultan Salahuddin Abdul Aziz Shah